103.412 members 2.777 online
Log in Become a member
Qruiser
Klaus Wowereit avgår…
Klaus Wowereit avgår…
Klaus Wowereit avgår…
Klaus Wowereit avgår…

blog.qruiser.com
I blog on Scandinavia's largest gay and queer-community site, Qruiser. Be a member too!
Vietän aikaani hengailemalla Ärrällä kavereiden kanssa. Me käydään usein myös laulamassa karaokea. Tykkään seurata maailman menoa, pohtia ja ajatella. Olen tämmönen syvällinen pitkäaikaistyötön Kontulasta.
Woman, 49, Uusimaa/Nyland
 
Latest entry
Calendar
«
Mon Tues Wed Thurs Fri Sat Sun
1 2 3
4 5 6 7 8 9 10
11 12 13 14 15 16 17
18 19 20 21 22 23 24
25 26 27 28 29 30 31
Widgets
Statistics
Blog id: 2303

Kouvolaan en kyllä muuta!

Ryde Rytkönen  (updated by Ryde Rytkönen)

Päätimme Hämeenheimon Piken kanssa pitkästä aikaa lähteä viettämään seuraelämää Kallioon. Tunsimme molemmat pakottavaa tarvetta nähdä muitakin kuin kontulalaisia. Tämä tarve yllättää meidät aina silloin tällöin. Yleensä ratkaisemme pulman hyppäämällä oranssin vauhtimadon kyytiin ja suuntaamme suoraan Kallion seuraelämän keskukseen, Nallebaariin. Tällä kertaa päädyimme poikkeuksellisesti ensin kiertämään terasseja.

Istuimme sivukirjaston terassilla nauttimassa alkoholipitoisia virvokkeita kun seuraamme istahtivat Jaana ja Leena, pari puolituttua lespoa. Leena asui Kannelmäessä ja Jaana Malminkartanossa. Leena pohti, että vaikka se aina silloin tällöin tulee tuopilliselle Kallioon, se ei voisi ajatellakaan asuvansa muualla kuin Kannelmäessä. Se oli jopa syntynyt siellä. Kannelmäki oli  ehdottomasti paras paikka maailmassa. Leena ei uskonut vakuuttelujamme Kontulan paremmuudesta. Koska jokainen voi valita asuinpaikkansa, niin sallimme pienet erimielisyydet nyansseineen tässä kysymyksessä.
Jaanan mielestä oli ihan sama missä asui, kunhan ei joutuisi asumaan Läyliäisissä. Jaana oli sitä mieltä, että kaikki muut Suomen paikkakunnat olivat ihan kelpoja ja ihmisarvoisia  asuinpaikkoja. Se asuisi vaikka Kihniössä tai Toholammilla, kunhan ei tarvitsisi ikinä muuttaa Läyliäisiin. Helsinki oli upea paikka asua, oli sitten kyseessä Kontula, Kannelmäki tai Malminkartano. Mutta Läyliäinen oli maanpäällinen helvetti. Jaana oli syntynyt Helsingissä, Maunulassa. Sen äiti oli päättänyt aikuisiällä aloittaa pasuunansoiton. Ne olivat riitautuneet asuintalonsa jokaikisen asukkaan kanssa, mokomat kun eivät arvostaneet aloittelevan pasuunansoittajan musisointia. Jaanan äiti oli  ratkaissut asian luovasti ja ostanut mummonmökin Läyliäisistä pasuunansoitannan mahdollistamiseksi. Jaana oli lapsena ja nuorena kävellyt kilometritolkulla kouluun pitkin pellonlaitoja. Entiset kaverit olivat naureskelleet sen osoitteelle: ”Läyliäinen, ihan junttila". Kotona soi pasuuna aamusta iltaan. Jaana sanoi, että sen nuoruus oli Läyliäisten takia ollut  yhtä helvettiä. Terapian ja Helsinkiin muuton avulla elämä alkoi vasta myöhäisellä aikuisiällä näyttää vähemmän traumaattiselta.

Pohdin, että minä en puolestani voisi ikinä muuttaa Kouvolaan. Olin kaksi viikkoa sitten käymässä Kouvolassa asuvan  kaverini Kaisan luona. Kouvolassa oli silloin kaupungin historian ensimmäiset paikallisen Setan järjestämät gay-bileet, minne Kaisa halusi ehdottomasti mennä. Satuin soittamaan Kaisalle aivan muissa asioissa viikkoa ennen näitä bileitä. Kaisa puhui tulevista juhlista niin intoutuneesti, että päätin tehdä tämän antropologisesti kiintoisan ekskursion Kouvonmaalle. Kaisa joutuu vielä hetken asumaan Kouvolassa työnsä vuoksi, mutta onnekseen pääsee syksyllä karistamaan paikan tomut itsestään. Tilaisuus vierailla Kouvolan yöelämässä oli siis siinäkin mielessä ainutlaatuinen ja taatusti viimeinen. En keksi mitään muuta järjellistä syytä vierailla Kouvolassa enää ikinä.

Kouvola on ehdottomasti yksi Suomen rumimmista kaupungeista. Meitä helsinkiläisiä on siunattu Suomen toiseksi rumimmalla virastorakennuksella, Kallion virastotalolla. Arkkitehdin sujuvaa viivottimenkäyttöä voi käydä ihailemassa Toisella linjalla. Itsessäni kirpoaa aina rakennusta katsoessani halu hankkia dynamiittia ja räjäyttää rakennus taivaan tuuliin. Mutta kouvolalaiset tekivät sen pahemmin. Kouvolassa on vieläkin rumempi virastorakennus: Kallion virastotaloa massiivisempi suoraviivainen katseenvangitsija, jossa lukee rumin DDR:stä ostetuin valokirjaimin ”virastot". Rakennus herättää suoranaista kafkamaista kauhua. Tuonne en haluaisi asioimaan luukulta luukulle. Mieluummin hakkaisin itseäni vasaralla varpaaseen.
aKouvolan ensimmäiset gaybileet olivat sympaattiset. Paikalla oli paljon pieniä lespoja, joista miltei kaikki opiskelivat maalareiksi. Kouvolassa taitaa olla hyvin lespopainotteinen rakennusmaalarilinja. Tytöt kertoivat, että Kouvolan lesposkene on aika hiljainen. Tuossa naapuribaarin terassilla ne istuskelivat viikonloppuisin ja väänsivät sormikoukkua. Paikallinen sormikoukun mestari esittäytyi minulle, Kouvolan mestari oli hiukan muita vanhempi möreä-ääninen nainen. Huomasin että mestari vartioi tarkasti, etten katsonut hänen koukkukavereitaan sillä silmällä. Minun oli helppo välttää houkutusta, koska en katso itseäni kovin paljon nuorempia naisia koskaan  sillä silmällä. En kyllä nykyään katsele ketään muutakaan sillä silmällä. Tutustuin myös Raijaan, joka harkitsi muuttoa Helsinkiin. Raija ei vaan uskaltanut, koska se oli saanut haaveilemansa työpaikan Utin ABC:ltä: osa-aikainen kassamyyjän työ pidätteli sitä Kouvolassa. Sellaista työtä olisi vaikea saada muualta jos ei olisi  suhteita, tuumasi Raija. Oli niissä bileissä myös muutama  iäkäs peräkammarinpoikahomokin. Useita. Kaikki ne istuivat yksikseen ja katselivat hiljaa jonnekin kaukaisuuteen. Loppuillasta ne poistuivat kaikki yksinään takaisin koteihinsa, puhumatta kenellekään koko iltana.

Meillä oli Kaisan kanssa niin hauskaa, että päätimme lähteä sormikoukkujoukkueen kanssa jatkamaan juhlintaa Riviera-nimiseen yökerhoon. Se oli todella antropologisesti ja sosiologisesti avartava kokemus. Olin ehdottomasti paikan vanhin asiakas. Kouvolaisilla heterotytöillä, joiden keski-ikä kapakassa oli  miltei 16-vuotta jos sitäkään, oli mekkojen vesiraja kivunnut sangen korkealle. Se oli jossain kainalon tietämillä. Nuorilla miehillä oli miltei kaikilla paksut Suomen leijona-kultakäädyt kaulassa ja miltei kaljuksi ajellut hiukset. Nämä nuoret sitten harjoittivat  heteroseksuaalisia soidinmenojaan apunaan noin kolmen promillen humalatila. Oli tällä kontulalaisella turistilla ihmettelemistä. Yksi tytöistä oli niin kännissä, että koetti iskeä ihan kaikkia, meitäkin. Sekä  tanssilattian vieressä olevaa tolppaa.

Kouvolaan en muuttaisi ikinä, se oli minulle pahempi kuin Läyliäinen, Kihniö ja Toholammi yhteensä. Saimme onneksi jatkaa asumistamme missä halusimme. Illan viiletessä  siirryimme Nallebaariin sisätiloihin nauttimaan virvokkeita ja pohtimaan vallan muita asioita.

Comments (1)  
 Report