105.273 members 6.256 online
Log in Become a member
Qruiser
London 4/20
Eagle London
Gaymap
Douglas 4/20
G&D's Nightclub
Gaymap
London 4/20
Madame JoJo's
Gaymap
London 4/20
Bar Code
Gaymap

blog.qruiser.com
I blog on Scandinavia's largest gay and queer-community site, Qruiser. Be a member too!
Luvassa yrityksiä kuulostaa fiksummalta kuin mitä on.
Guy, 29, Äänekoski
 
Latest entry
Calendar
«
Mon Tues Wed Thurs Fri Sat Sun
1 2 3 4 5 6
7 8 9 10 11 12 13
14 15 16 17 18 19 20
21 22 23 24 25 26 27
28 29 30
Widgets
Statistics
Blog id: 289

Frankfurt

Ouvi
Istun parhaillani Frankfurtin lentokentällä ravintolassa.
Olen istunut juuri 13 tuntia lentokoneessa. Istuimet olivat sen verran tiukkaan pakattu, että minä en saanut näitä saatanan sammakonreisiäni mitenkään asetettua mukavasti jalkatilaan. Pidin toista jalkaani hieman jalkatilan ulkopulella. HUOM: HIEMAN.
Myyntikärryt menivät koko perkeleen lennon noin 10 minuutin välein ja JOKA-VITUN-IKINEN niistä onnistui kolhaisemaan minua. Sen lisäksi joka helvetin vessassaramppaaja myös tönäisi tai potkaisi minua ohimennessän.
Minä en muutenkaan ole mikään kauhean hyvä istualteen nukkuja, joten tällä kertaa se oli täysin mahdotonta. Viihdejärjestelmässä ei ollut mitään minkä minua olisi kiinostanut, joten minä epätoivoisesti yritin vain torkkua koko 13-tunnin lennon ajan.
Luonnollisesti jokaisella ilmansuunnalla noin metrin päässä oli vaippaikäisiä joiden vanhemmmat, äänestä päätellen, yrittivät tunkea nyrkkejänsä niiden perseisiin. Korvatulpat eivät paljoa pelastaneet. Sama kuin olisi kussut metsäpaloon.
Kaiken tämän rääkkäyksen jälkeen saavuin lopulta lentokentälle. Ja pistän täällä silmään yleisestä massasta kuin puliukko linnanjuhlissa. Koska en pidä lentämisest, pukeudun aina mahdollisimman mukavasti. Joten tälläkin kertaa valitsin kollarit, vanhan hupparin ja rikkinäiset (mutta mukavat) kengät.
Luonnollisesti tämä kenttä on täyteen ammuttu helvetin komeita, hyvinpukeutuneita saksalaisia miehiä.
Ja minä näytän matkan jäljiltä suunilleen siltä, kuin joku olisi päästänyt kurapaskan parkettilattialle ja sen jälkeen piirtänyt siihen hymynaaman. Huonosti.
Ja täällä pitäisi olla about 7 tuntia. Jee.
Vähän nyppii.
Comments (0)  
 Report  

Songkran!

Ouvi
Hyvä uutta vuotta!
Thaimaalaiset juhlivat omaa uutta vuottansa tässä juuri. Juhlan nimi kirjoitetaan länsimaalaisittain "Songkran", tosin olen itse nähnyt nyt jo ainakin 5 erilaista kirjoitusasua. Joka tapauksessa täällä juhlitaan nyt vuotta 2558.
Sikälimikäli satunnainen lukija ei tiedä, miten uutta vuotta juhlitaan Thaimassa, niin minäpä valaisen:
VESISOTAAAAAAAA!!!!
Koko helvetin maa muuttuu isoksi vesisotatantereeksi. Kaupunkien keskustat ovat täyteen ammuttuu paikallisia ja turisteja. Kaikilla on vesipyssyt ja ketään ei säästetä. Paikalliset hierovat myös talkkia ihmisten naamoihin ja toivottavat samalla hyvää uutta vuotta. Kukaan ei selvitä kuivana tai puhtaana. Osa paikallisista käyttää jääkylmää vettä. Kaikkialla soi musiikki niin kovaa, että maa tärisee ja kaikkialla ihmiset tanssivat.
Ja jumalauta se oli kivaa. :D
Ei myöskään haittaa, että kadut ovat täynnä paidattomia, märkiä, komeita miehiä supersoakkereiden kanssa. Ei yhtään. Oli itseasiassa vaikea muistaa pitää suuta kiinni, sillä muuten ihmiset ampuvat vettä siihen.
Olimme luonnollisesti mös päissämme nämä kaksi päivää, kun otimme osaa juhlintaan. Ja hauskaa oli. Sain kaataa pullon vettä söpön pojan housuihin. Ja saimme tanssia raivopäisesti likomärkänä ja kerrankin ei tarvinnut nakata paskaakaan, että miltä kukaan näyttää, koska kaikki olivat uitettuja koiria.
Normaalisti sanoisin, että nyt sitten palaamme takaisin arkeen, mutta arkipäivät täällä ovat valitettavasti kulutettu loppuun. Lentoni Suomeen lähtee torstai-aamuna. Huomenna pitää pakata, palauttaa autot ja sanoa viimeiset hyvästi taas Thaimaalle. Sitten Saksan kautta kotiin.
Vähän on taas haikea olo. Vaikka sinänsä ei tarvitsisi olla, sillä meitä ei ole täällä jäljellä enää kuin kolme. Mutta silti.
Comments (0)  
 Report  

First world problems

Ouvi
Vittu. Heräsin vapaapäivänä ihan tarkoituksella vähän aikaisemmin (yhdeltätoista, jopa) ihan vaan sen takia, että voisin mennä makaamaan ja ottamaan aurinkoa vähäksi aikaa.
Könyän ylös sängystä, kurkistan verhojen läpi, että aurinko tosiaan paistaa. Paistoihan se. No ei muuta kuin pesemään hampaat ja sitten läärimään aurinkorasvaa kaikkialle. Tähän meni about 10 minuuttia aikaa.
Kun olen valmis ja lähdössä ovesta ulos, vilkaisen vielä kerran ikkunasta. Aurinko oli mennyt pilveen, eikä niille näy loppua. Vittu.
Sadekausi alkaa nostelemaan päätänsä täällä. Meillä on nyt enemmän pilvisiä päiviä, kuin aurinkoisia. Minulla käy joka saatanan kerta tämä sama homma. Kauden lopussa/ennen lomaa minä päätän, että nyt kerranki iho vähän ruskeammaksi kerta Suomeen on matka. Ja sitten aurinko ei enää paista viimeisenä kahtena viikkon, perkele.
No mutta. Onhan tähän jo totuttu.
Ensi viikon torstaina pitäisi tosiaan lentää Frankfurtin kautta Helsinkiin ja sitten körötellä Nakkilan kautta Äänekoskelle ja viettää parisen viikkoa Äänekoski-Helsinki-Tampere-akselilla tehden ei oikeastaan mitään.
Sen verran aktiivinen olen ollut, että olen mennyt varaamaan itselleni ajan täydellisen terveystarkastukseen. Tajusin, että viime kerrasta on tosiaan aikaa jo yli 10 vuotta, eli paree olisi mennä tarkistuttamaan putkistot. Tuli koettua vähän yksi hieman vaivauttava dialogi isäni kanssa. Hän oli nimittäin se, joka käytännössä varasi nämä ajat.
Keskustelu käytiin facebookin välityksellä:
Isä: "Jep. Perustarkastukset verikokeineen on 170 euroa ja HIV-testi on 45 euroo ekstraa. Pitääkö tehä seki testi vai ootko ollu kiltisti?"
Minä: "......................................pistä vaan seki testi."
Odotan kyllä tätä lomapoikasta innolla. Viime Suomen visiitistä on nyt kuitenkin jo yli puoli vuotta aikaa. Mutta suoraan sanottuna odotan kesäkautta huomattavasti innokkaammin. Olen lopultakin saanut jo vähän tietoa siitä, miten kesän kuviot tulevat menemään ja joka kerta kun saan uuden mailin, repeän liitoksistani, koska olen niin innoissani. Tuskin maltan odottaa, että pääsen päällepäsmäröimään ihan toden teolla. :D
Täällä alkaa aika käydä vähän pitkäksi. Meillä ei ole enää mitään tekemistä. Toissapäivänä työpäivämme koostui tästä: Töihin klo 09:30, rannalla klo 10:00, töihin klo 12:15 ja sitten kotiin.
Rankkaa on. Aivot sulaa. Tarvitsee tekemistä. Tule jo kesä.
Comments (0)  
 Report  

Tripping

Ouvi
Meikäläisen päivä meni sitten tällä tavalla:
Esimieheni on ollut viikonlopun poissa ja hän vaihtaa kohdetta joka tapauksessa nyt tiistaina, joten meikäläinen on nyt siis taas minipomona.
Aamu aukeaa sillä, että yksi tiimistämme laittaa tekstiviestiä, että hän päästänyt juuri sateenkaariyskän ja voi todella huonosti. Hätä ei ole kuitenkaan tämännäköinen- se vain tarkoitti sitä, että piti siirellä ihmisiä hieman ympäriinsä.
Kun pääsemme hotellille kollegani soittaa ilmoittaakseni minulle, että kolmas kollegamme on rysäyttänyt auton vähän ruttuun. Kävi ilmi, että hän oli vain ajanut vähän liian lähelle rotvallin reunaa ja rengas oli puhjennut + muita naarmuja. Ei sinänsä hätää, mutta tämä tarkoitti pieniä toiminpiteitä.
Meidän ohjeistuksemme auto-onnettomuuksia varten on erittäin selkeä: Autoa ei saa siirtää metriäkään. Piste. Ja välittömästi pitää soittaa autovuokraamoon. He lähettävät vakuutusasiantuntijan, joka tarkistaa koslan ja sen jälkeen katsotaan mitä tapahtuu seuraavaksi.
Onneski ruttu tapahtui suht lähellä hotelliamma, joten hurautin autolla sinne, kehoitin kollegoitani menemään töihin ja jäin itse odottamaan vakuutusmiestä. Puhelimessa ilmoitettiin, että siihen menee noin 40 minuuttia. Ilma oli pilvinen, helvetin kuuma ja vähän kostea.
Odotellessani tapahtui seuraavanlaista noin 20 minuutin sisällä:
- Torkahdin hetkeksi pelkääjänpaikalle siten, että auton ovi oli auki. Heräsin siihen helvetin monenkirjavaan tunteeseen, kun jokin nuoli polveani. Se oli luojan vitun kiitos vain kulkukoira. Ja söpö sellainen vielä. Paskoin silti melkein housuuni.
- Ylitse lentää pienen hävittäjäkoneen kokoinen musta korppi. En ole nähnyt mitään vastaavaa lintua vielä täällä ollessani. Pilvisen synkkää taivasta vasten ko. elukka näyttää kuin pahalta enteeltä.
- Eteeni parkkeeraa auto kiireisen oloisesti. Autosta kampeutuu ulos noin 9 vee poika joka alkaa tykkioksentamaan jotain ruskeaa pitkin pientaretta.
Kaiken tämän läpi kaskaat laulavat ja noin 20 metrin päässä tanssii elefanttivauva.
Ei- tämä ei ollut happotrippi. Siellä oli oikeasti elefanttivauva. Ja monet mahutit (elefantin ajajat) kouluttavat ne "tanssimaan" eli heiluttamaan päätään rytmikkäästi.
Sellaista tähän päivään.
On vähän haikeahto olo. Brittikollegani, kenen kanssa olen viettänyt eniten aikaa täällä olevista kollegoistani, lähti eilen seuraavaan kohteeseen. Vihaan hyvästejä yli kaiken, eikä minulle ole enää luotettavaa vakkari ryyppäys/leffa/musiiki/purnauskaveria. Vittu.
Olen saanut tiedon siitä, milloin olen piipahtamassa Suomen kamaralla (jo ajat sitten- en ole taas muistanut kirjoitella pitkään aikaa- sori.)
Tulen Suomeen 18. päivä huhtikuuta ja lähden sieltä 4. tai 5. päivä toukokuuta. Tarkoituksena on tehdä niinkin hurjia kuin käydä lääkärissä, ostaa puhelin ja muuta mukavaa.
Party party.
Comments (0)  
 Report  

Loooooo....

Ouvi
Ette muuten usko miten hienoa on kun tulee kiinteätä kakkaa pitkästä aikaa.
Jep. Eli pari päivää on tullut elettyä sellaisessa pienessä aivastamisen pelossa. Tänään sain saatanan tehokkaat thai-lääkkeet siihen ja nyt on taas suht. normaali olo.
Asiasta ihan muuhun: Minulla alkaa ylihuomenna LOMALOMALOMALOMALOMALOMA.
Saaaaatana, että tekee hyvää. Olen odottanut tätä jo jonkin aikaa. Ja vasta eilen itseasiassa muodostui suunitelma siitä, mitä aion tehdä. Ei lainkaan viime tingassa. :D
Alkuperinkin tarkoitus oli pitää suunitelmat avoinna. Haluan mennä yksin minne haluan, milloin haluan ja miten haluan ilman, että minulla on kukaan jaloissa pyörimässä ja hidastamassa matkaa.
Ja se oli jotenkin vain niin vitun ihana tunne, kun eilen sain tehdä sotasuunitelmia ja ohjenuorana minulla oli vain Thaimaan kartta. :D
Jonkun aikaa sitten tarkoitus oli mennä käymään ensimmäisenä Bangkokissa, mutta koska siellä tilanne on mikä on, niin totesin, että en jaksa lähteä ainakaan vielä. Sen jälkeen mietin, että lähden tästä Koh Yaolle ja siitä jonnekin.
Mutta eilen kaverini ilmoitti, että hän on aikeissa mennä Phi Phi-saarella lauantaina. Joten mikäs siinä. Menemme sitten Phi Phille pienellä porukalla. Ainakin ensimmäiseksi yöksi. Muut palaavat tänne Phuketin sunnuntaina ja minä jatkan siitä joko Koh Lantalle tai Krabille. En tiedä- en jaksa murehtia. ^_^
Kaksi viikkoa, kymmenittäin vaihtoehtoja ja täysi vapaus valita olla vaikka tekemättä yhtään vitun mitään.
ME. FUCKING. LIKE.
Comments (0)  
 Report  

Kinkerijätit

Ouvi
Tänään töissä tapahtui jotain pientä, mutta kivaa.
Minut pysäytti aulassa eräs perhe, joka koostui isästä, äidistä, mummosta ja kolmesta pojasta. Pojat ovat kaikki täysi-ikäisiä jossain kahdenkympin alueella.
Keskustelin englanniksi isän ja poikien kanssa.
Sinänsä tässä ei ole mitään erikoista. Mutta se alkaa olla sitä siinä vaiheessa, kun kerron, että sekä isä, että pojat olivat kaikki helvetin paljon pidempiä, kuin minä. Ja kaksi vanhinta poikaa olivat erittäin miellyttävän näköisiä.
Ja jokaisella heistä oli punainen tukka.
Minulta useasti kysytään, että mikä on minun unelmamieheni. Ja joka kerta sanon, että minulla ei ole sellaista. Minulla on paljon asioita, joista minä tykkään, mutta jotka eivät ole millään tavalla välttämättömiä.
Kaksi näistä asioista, joista tykkään, ovat: Punainen tukka ja se, että mies on pidempi kuin minä. Etenkin tämä jälkimmäinen, koska on ihan vitun harvinaista löytää homo, joka on minua pidempi.
Joten tämä tapahtuma oli minusta erittäin kutkuttava. Pelkästään siis jo se, että puhun kinkerijättiläisten kanssa, mutta he vielä melkein ympäröivät minut, kun keskustelin heidän kanssaan.
Huomasin myös jotain, mitä en ole ennen tajunnut: Minusta on aivan helvetin miellyttävä keskustella itseäni isompien ihmisten kanssa. Tajusin, että normaalisti kun keskustelen ihmisten kanssa, vedän ryhtiäni vähän kasaan, eli seison hieman lysyssä. Tämä on sinänsä ihan luonnollista ja useimmat pitkät ihmiset tekevät näin. Minä en ole vain koskaan ennen kiinnittänyt siihen huomiota.
Oli jotenkin aivan helvetin mielenkiintosta keskustella siten, että sain pitää leuan pystyssä ja selän suorana.
Olisinpa lyhyempi. Olisi helpompi löytää housuja.
Comments (0)  
Digg entry (0 memb.)  
 Report  

Roomservice

Ouvi
Makoilin tässä äsken sängylläni. Kello oli noin 23:40 ja oveltani kuului koputus.
Koska olin tavanomaisesti munasillani, kurkkasin ovisilmästä käytävälle. Siellä seisoi naispuolinen kollegani. Raotan oveani hieman ja kysyn, että mitä saisi olla.
Hän toteaa: "Kuulin, että tänne oli tilattu paidattomia miehiä."
Yritän läimäyttää oveani kiinni kovasti, sillä tajusin mitä hän oli tehnyt.
Hänen veljensä + 3 hänen ystäväänsä ovat täällä käymässä. Kyseessä on siis neljä hyvännäköistä, lihaksikasta armeijakundia.
JA HÄN OLI PÄÄTTÄNYT ESITELLÄ MINUT HEILLE TUOMALLA HEIDÄT PAIDATTOMINA MINUN HUONEESEENI.
Olen myös melko varma, että ainakin kaksi heistä näki minun yksityisosastoni, kun taistelin pitääkseni oveni kiinni. Ja tokihan ystäväni on tietty kertonut heille, että miksi tämä on niin mainio idea. -.-
Kun sain lopultakin housut jalkaani, aukaisin oven hammasharja suussa. Sen jälkeen sain kätellä koko poppoota.
Eikä hävettänyt. Ei sitten pätkääkään. O_O
Tällaista minun iltaani. Hyvää yötä vaan maailma. :D
Comments (0)  
 Report  

Singapore

Ouvi
Makaan tässä sängynpohjalla saikkupäivää viettäen, eli nyt on aikaa raportoida.
Kävimme tuossa visarunilla viime viikolla. Visarun tarkoitta siis sitä, että työlupamme edellyttävät, että meidän täytyy poistua Thaimaasta kolmen kuukauden välein uusimaan leimamme. Firmamme järjestää meille bussimatkan Burmaan, jos haluamme, mutta saamme myös itse järjestää omat juoksumme.
Minä lähdin brittikollegani kanssa käymään Singaporessa. Tämä oli melko impulsiivinen päätös- liput varasimme vasta noin kolmea päivää ennen itse reissua. Vaihtoehtona oli Kuala Lumpur.
En ollut koskaan aikaisemmin käynyt Singaporessa ja Kuala Lumpurkin on vielä täysin tuntematon minulle, mutta voin silti sanoa sadan prosentin varmuudella, että teimme oikein valinnan.
SINGAPORE OLI AIVAN VITUN USKOMATON. Koko vitun maa/kaupunki on kuin aikuisten huvipuisto. Nähtävää olisi kuukaudeksi.
Teimme onnistuneesti sen, mitä suunnittelimekin, eli tungimme jokaisen tunnin täyteen minuutteja.
Saavuimme sinne noin yhden aikaan yöllä. Otimme siitä taksin hotellillemme, joka oli noin puolen tunnin ajomatkan päässä. Taksi ei maksanut kuin 15 dollaria, eli noin 7,5 euroa sen hetkisellä kurssilla. Kaikki kuljetus oli ylipäätänsäkin ihan vitun halpaa. Bussit, metro jne.
Hotellimme oli vaatimaton ja melko kaukana keskustasta, mutta se maksoi meille vain 60 euroa kolmelta yöltä. Se sijaitsi huorakadulla, mutta se ei meitä haitannut, sillä huorat siellä ovat ilmeisesti vähän sivistyneempiä, sillä he eivät huutele/juokse perään/tartu hihasta kuten täällä. Hotellin henkilökunta oli aivan vitun ystävällistä. Huone itse oli pieni ja vähän nihkeä, mutta suihku toimi, ilmastointi toimi ja sängy oli sopiva, joten edelleenkään meitä ei haitannut.
Meillä oli helppo matka keskustaan. Yksi lyhyt bussiajelu ja sen jälkeen olimmekin lähimmällä ostoskeskuksella, jolta pystyimme ottamaan metron/turistibussin.
Sivunoottina ostareista: Itse en ole shoppailija alkuunkaan, mutta jos joku muu on, niin tervemenoa Singaporeen. Ostareita on varmaan parisenkymmentä ja ne ovat kaikki ihan helvetin isoja.
Ensimmäinen pysäkki ensimmäisenä päivänä oli Universal Studios- Universalin elokuvien perusteella rakennettu huvipuisto, joka on jaettu eri osaan elokuvien perusteella. Osat olivat Scifi (Transformers, Battlestar Galactica jne), Jurassic Park, Waterworld, Madagascar, Muumio ja minun suosikkini: Far Far Away. Siellä on laitteita, kojuja, ravintoloita tms. Kävimme joka helvetin laitteen läpi, etenkin vuoristoradat. Kävimme katsomassa myös melkein kaikki esityksen. Laitteet olivat ok, seassa muutama helvetin kiva (Transformers 3d rollercoaster + Muumio-vuoristorata), esitykset olivat aivan. vitun. ihania, (pääasiassa Monster Rock Show- nuoria, kauniita, lahjakkaita ihmisiä tanssimassa ja laulamassa saatanan hyvin) mutta se mikä, ihme kyllä, vei minun sydämeni, oli hahmot. Huvipuistossa käyskenteli satunnaisesti elokuvista tuttuja hahmoja: Shrek, The Fairy Godmother, Scorpion King, Betty Boop, Charlie Chaplin, Frankestein, Beetlejuice jne jne jne.
En tiedä miksi, mutta sisäinen lapseni sai paskahalvauksen joka kerta, kun näin jotain hahmoja. Sisäinen aikuiseni piti erityisesti, kun näimme Scoprion Kingin, joka oli yli kaksimetrinen, lihaksikas ja pitkätukkainen. Rawr.
Seuraava lause on pakko kirjoittaa englanniksi, koska en osaa kääntää sitä mitenkään järkevästi: There was a moment when I queened out so fucking hard. Seisoimme jonossa Far Far Awayssa matkalla pieneen vuoristorataan. Katselin ympärilleni ja yhtäkkiä, täysin ajattelemata, aloin pomppia ylösalas käsiäni räpytellen ja aloin kimittämään ystävälleni: "IT'S THE FAIR GOD MOTHER. IT'S THE FAIRY GODMOTHER."
Joo. Se oli hieman homompi hetki kuin mitä haluaisin tunnustaa harrastavani. Olin vain innoissani, sillä Shrekin hahmot ovat minun suosikkini. (Also- minulla oli haave, että näkisin Prince Charmingin ja oletin, että hän saattaisi kulkea äitinsä kanssa.)
Ainakin takanamme seisoneilla isoilla aussijätkillä oli hauskaa. -_-
Olimme puistossa sulkemiseen saakka ja meillä oli aivan saatanallisen kivaa koko päivän. Puiston jälkeen seikkailimme käymään Skytowerissa, joka nousi 131 metrin korkeuteen. Tässä vaiheessa oli jo pimeä, joten saimme ihailla Singaporen tuikkimista. Jumalauta, että se oli hienoa.
Tämän jälkeen matkustimme pois Universal Studiosin saarelta köysiradalla. Ja minullahan on lievä korkeanpaikankammo. Lievä siis sillä tavalla, että minua alkaa huimaamaan, ahdistamaan ja pelottamaan ja jalkojani alkaa särkemään korkeissa paikoissa, mutta silti hakeudun tietoisesti sellaisiin paikkoihin, koska perkele minä en ala rajoittamaan elämääni tällaisen takia. Köysirata oli huima ja huimaava kokemus.
Tämän jälkeen nappasimme metron ja bussin takaisin hotellillemme, kävimme suihkussa ja vetäisimme pikaisen kännit ja lähdimme etsimään paikallisia homobaareja. Taisimme löytää ne, mutta en ole varma, sillä kukaan ei missään tunnusta olevansa homo vaikka selkeästi sitä olivat. (Karaoke baari nimeltä Two queens- who do you think you are kidding?) Asiaan voi ehkä vaikuttaa se, että homoseksuaalisuus on vielä laitonta siinä maassa. No ei tämä mitään. Meillä oli silti hauskaa.
Seuraavana päivänä lähdimme pienessä kankkusessa turistibussiin, joka kiersi noin tunnin ajan ympäri saarta. Hyppäsimme pois kasvitieteellisen puutarhan kohdalla ja kiertelimme siellä aikamme. Sen jälkeen hyppäsimme taas bussiin kyytiin ja seuraavan kerran loikkasimme pois, koska halusimme mennä vierailemaan paikassa nimeltä Gardens by the bay.
Sen sijaan, että yrittäisin selittää tähän mistä ko. paikassa on kyse, suosittelen googlaamaan sen. Siellä on mm. sisälle rakennettu vesiputous ja muuta käsittämätöntä.
Tämän jälkeen meille syttyi tuli perseeseen, sillä olimme aikaisemmin sopineet, että menemme katsomaan musikaalin nimeltä Lightseeker ja tajusimme, että meillä oli noin puoli tuntia aikaa ehtiä sinne.
Tilanne oli siinä mielessä koominen, että meillä ei ollut itseasiassa mitään käryä, missä koko esitys edes pyöri. :D Olimme vain nähneet ison julisteen Universal Studiosin lähellä, joten oletimme, että se on siellä. No- loikasimme taksiin ja hurautimme kyseiseen paikkaan. Sitten juoksimme kuin hullut kohti näkemäämme julistetta. Kävi ilmi, että teateri olikin ihan sen vieressä. Tulimme vain 10 minuuttia myöhässä ja saimme liput 40% alennetulla hinnalla.
Musikaali oli uusi. Juoni oli jotain tyyliin pahisten täytyy löytää uusi "valon" lähde. Valo oli jotain, mitä löytyi elävistä olennoista jne jne. Juoni itsessään ei ollut mikään kauhean ihmeellinen, eikä yleinen näytelemisen tasokaan. Mutta laulut, tanssiminen ja sirkusakrobatia........................ Se kaikki oli tajunnanräjäyttävää.
Esityksessä oli myös yksi odottamaton plussa. Se sisälsi siis todella paljon sirkusakrobatiaa ja kaikki akrobaatit olivat miehiä. Nuoria miehiä. Nuoria, kauniita miehiä. Nuoria, kauniita, lihaksikkaita miehiä. Kuvailin heitä kavereilleni jälkeepäin näin: Those men represented the extent to which the concept male beauty can be stretched. Eli tuon paremman näköisiä ihmisiä ei ole olemassakaan.
Tästä syystä vaihdoimme väliajan jälkeen eturiviin istumaan ja tämä oli jotain, mitä en katunut hetkeäkään. Koska onhan se aina mukavaa, jos kohtaus itsessään alkaa vähän pitkästyttämään, niin voi vaan nojata taakse ja ihaille sikspäkkejä.
Esityksen jälkeen menimme Chinatowniin ja minä söin sammakkoa. Oli ihan jees. Todella pehmeätä. Sitten menimme kotiin ja lähdimme seuraavana aamuna kotiin. Kyllä vitutti tulla takaisin. :D
Eli jos suunnittelee kaupunkilomaa vaikka pariksi viikoksi, kannattaa suunistaa Singaporeen. Siellä on vitusti nähtävää. Me ehdimme parissa päivässä vain raapaista pintaa. Ja jos alkaa jossain vaiheessa kyllästyttämään, niin sieltä pääsee helposti puolentoista tunnin lentomatkalla vaikka minne.
Comments (0)  
 Report  

Preparty

Ouvi
Wooo. Meikä livahtaa uloksi kännäämään pariksi tunniksi. Mutta vain pariksi, sillä huomenna pitäisi olla töissä klo 12 reikäleipä.
Tajusin tässä, että vietän etkoja hyvin omankaltaiseen tyyliini.
Hörpin vodkacolaa alasti samalla kun kuuntelen saksankielisiä versioita Disney-kappaleista. Ja pelaan Candy Crushia.
Pääsisipä ryyppyseura jo töistä.
HIER BIN ICH IN DEM HELLEN LICHT!!! ^_^
Jep.
Comments (0)  
Digg entry (0 memb.)  
 Report  

Suprise, motherfucker

Ouvi
Uudet vuodet vaan kaikille.
Tässä on taas käynyt vähän kaikenlaista. :D
Yksi tarina on pakko kertoa: olin pari iltaa sitten käymässä kuuluisalla Paradise streetilllä (Patongin homobaarikatu). Minä en koskaan koe oloani täysin rauhalliseksi ko. kadulla. En tiedä miksi. Ja minulla käy keskivertoa paskempi tuuri siellä.
Kyseisenä iltana kävin baarissa, jossa pyörin aina. Sitten aika kävi vähän pitkäksi ja lähdin pois koko kadulta. Ja sitten palasin. Ja sitten lähdin taas pois. Ja sitten tulin takaisin vielä kerran. Viimeisellä kerralla olin jo aika väsynyt ja juuri kun olin hivuttautumassa kohti ovea, eteeni ilmestyy (erittäin miellyttävällä tavalla) hobitin näköinen poika. Kotoisin Etelä-Afrikasta.
Hän alkoi juttelemaan minulle ja se, mikä hänessä kolahti heti oli hänen huumorintajunsa. Se oli siis samantyylinen kuin omani. Nälvivä, sarkastinen, vittumainen huumoritaju. Meillä synkkasi heti, koska aloimme välittömästi aukomaan päätämme toisillemme. Sitten hän teki jotain, mitä ei kauhean useasti tapahdu- hän tarjosi minulle juoman. Juttelimme lisää ja lyhyestä virsi kaunis, raahasin hänet kotiini. Matkalla hän viihdytti toteamalla pariinkiin otteeseen: "You'r going to kill me, right?" Sanoin, että näin on. Mene kohti valoa, horo.
Yö oli kiva ja aamulla hän sitten lähti. Hän kertoi minulle, että hän on lähdössä ylihuomenna (uuden vuoden aattona) Phi Phi saarelle juhlimaan uutta vuotta. Laitoin seuraavana päivänä hänelle viestiä, että onko hänelle illaksi suunitelmia. Hän vastasi, että hän ja ystävänsä aikovat mennä syömään ja ulos ja minä olin tervetullut mukaan. Sanoin, että olen menossa töihin, mutta vasta kahteentoista, eli yövierailu olisi ok mikäli hänellä ei mene liian myöhään. Seuraava kysymys oli, että mikä on liian myöhään.
(Tässä välissä unohdan vastata pariin tuntiin, koska olimme elokuvissa katsomassa uusinta Disney-animaatiota. Minulla ei ollut siitä mitään odotuksia. Itseasiassa olin melko varma, että se olisi aika perseestä. Mutta minä olin itseasiassa täysin haltioissani. O_O Tarina oli ihanan klassinen, ääninäyttely huiketa ja laulut... Let it go on soinut täällä putkessa aika monta kertaa.)
Vastasin hänelle kuitenkin loppujenlopuksi, että minun pitäisi olla sängyssä kahteen mennessä- tavalla tai toisella.
Sen jälkeen hänestä ei kuulu enää mitään. Tietty tämä vähän harmitti, mutta koska en ole mielipuoli, niin kohautin vain olkiani ja totesin, että nou hätä. Vetäydyin kotiini makaamaan sänkyyn katselemaan leffoja, sarjoja ja milloin mitäkin. Kello oli noin varttia yli kaksi, kun vielä makasin perse paljaana sängylläni, napit korvissa kuuntelemassa "Let it go"-kappaletta "Frozen"-leffasta.
Ja sitten huoneeni ovi aukeaa ja herra Afrikka pölähtää päissään sisälle.
Tämä siis täysin ilman mitään varoitusta siten, että olen juuri nukahtamassa. Keskellä yötä. Enkä heti edes tunnistanut, että se oli hän.
En muista millon viimeksi olisin ollut niin lähellä paskantaa sänkyyni.
Hän ei ollut siis yrittänyt säikäyttää minua. Hän oli vain tullut luokseni ja nojannut oveani vastan aikeissa koputtaa. Yllätyksen teki vain se, että en ollut vielä lukinnut oveani ja se on sellaista mallia, että se aukeaa, jos sitä vain tönäisee vähän.
Sellainen. Hän vietti senkin yön luonani. Jahka sydämeni lakkasi matkimasta ahdistunutta kolibria.
Asiasta nakkimakkaraan: Uusi vuosi meni ihan mukavasti. Olimme töissä kahdeksasta aamulla puoleenyöhön illalla. Meikäläinen joutui olemaan uuden vuoden gaalan juontajana, eli juttelemaan mukavia ja infoamaan hotellimme 1200-henkistä yleisöä. Illan päätteeksi minulla oli sellainen tilanne, että minulla on mikrofoni kädessä, edessä n. 800 odottavaa ihmistä, pää täysin tyhjä ja minulla sanotaan, että minun pitäisi "vain puhua" noin 10 minuuttia.
Vittu miten hirveätä. XD Ilmeisesti se kuitenkin meni ihan hyvin. Tosin missasin ensimmäisen käsimerkin kohti uuden vuoden laskua, eli tänä vuonna lähdettiin numerosta 8.
Sen jälkeen syöksyimme Patongin keskustaa, joka oli täysin tukossa ihmisistä. Sitten tapahtui alkoholintäytteisiä asioita. Ei mitään ihmeellistä sinänsä kuitenkaan.
Ensi viikolla on luvassa pieni Singaporen reissu, sillä työlupamme vuoksi meidän täytyy poistua maasta 3 kk välein tai muuten saamme sakkoa.
Sitä odotellessa. Tajusin tässä myös juuri, että minun pitää vähentää alkoholinkulutustani, sillä muuten tulen olemaan täysin peeaa, kun ensi kuun alussa pitäisi lähteä pariksi viikoksi lomalle. -.-
Rankka elämä. Huh huh.
Comments (0)  
 Report